I'll fight to put a smile on your face

 Tiistaina kävin Irmailemassa. Heitin sen karsinan ja hain sitten Irman sisälle ja aloin harjaamaan. Vieläkin sitä karvaa lähtee aivan jumalattomasti ja vielä keskiviikkonakin mustat housut oli ihan vaaleissa karvoissa.. :DD Varustin sen tavalliseen tapaan ja menin kentälle. Kävelin pari kierrosta kenttää ympäri ja aloin mennä kevyttä ravia. Tein ravissa erilaisia ratsastusradan teitä ja pyrin saamaan Irman rennoksi. Otin pari pätkää laukkaa, mistä Irma saa yleensä hyvin vähän puhtia raviinkin. En muista enää ollenkaan mitä tein, kun en laittanutkaan tätä postausta heti keskiviikkona kun en onnistunut videoiden kanssa säätämisessä.. -.- Ei siis ole tulossa videomateriaalia musta ja Irmasta.. Menin loppuajasta radalle ottamaan vähän laukkaa ja ravia. Ravasin ensimmäisenä pari kierrosta vasempaan ja toisella otin laukkaa yhteen kulmaan ennen pitkää suoraa. Kolmannella ja muistaakseni neljännellä kierroksella laukkasin pitkän suoran. Irma oli innoissaan, mutta ei lähtenyt käsistä. Vaihdoin suuntaa ja tulin ravissa loivan alamäen alas. Loivaan ylämäkeen piti nostaa laukka. Jo ravissa Irma oli ihan menossa, no nostin laukan kuitenkin ja muutaman sekunnin se pysyi käsissä ihan ok. Sitten se päätti spurtata oikein kunnolla ja lähti eteenpäin ihan ku ohjus.. :DD Yritin pidättää nätisti ja rumasti ja koitin kääntää ja muutamukavaa, mutta ei siinä ollut mitään vaikutusta sen ohjaukseen. Toivoin sitten vain, että se hidastaisi tiukkaan mutkaan, ettei lennettäisi nurin. Onneks Irma vähän hidasti, mutta kääntykin vasemmalle, mistä mennään radalta pois. Satula oli vinossa, se menee aina välillä vinoon, kun Irma on vähän kuin tynnyriä satuloisi. :) Se oli vinossa oikealle, lähti vasen jalustin jalasta ja irtosin jo satulasta, mutta päätin etten saa lentää lumihankeen. En sitten tullut alas, mutta meinasin kuitenkin. Irma pysähtyi vasta porttiin, mikä oli laitettu kiinni Norpun (suomenhevosvarsa) takia. Mutta ei siinä auttanut kuin lähteä uudestaan laukkaamaan, niin että saisi sen tulemaan nätisti. Hyvin se meni toisella kerralla, ei kaahaillut ja kuunteli pidätteitä niin hyvin että rikkoi ravillekin. :D Sori niistä, etten saanut Irma videoita laitettua, kone ei antanut näyttää niitä tai mitään.:d

 Keskiviikkona olin ratsastustunnilla, menin Laikolla. Kun käveltiin alkukäyntejä, sain tietää että tunnun aiheena oli paljon laukkatyöskentelyä, mitä itse toivoin. Mietin että mitähän tunnista oikein tulee, kun viime laukkakokemus Laikolla ei ollut mitään ruusuilla tanssimista. Silloin jouduin ottamaan laukka-seis-4 askelta peruutusta -rytmillä kun oli laukassa tosi kuuma. Laikko on ihan hevosen kokoinen, mutta sillä on lyhyt askel kuin ponilla. Ja kuumahan se on kuin mikä. Ravissa jo kuumenee,mutta laukassa vielä paaljon enemmän.
Tarkoituksena oli laukassa päästä menemään avoa ja vastalaukka, muttei yhtäaikaa kuitenkaan. Alotettiin avon tekeminen käynnissä. Laikko meni ihan hyvin. Se on kyllä herkin hevonen mitä olen ikinä ratsastanut. Laitat pohkeen normaalisti kylkeen kiinni, että saisit hevosen menemään avoa --> hevonen ampaisee eteenpäin kuin ohjus konsanaan. Ravissa Laikko kesti pohjetta ihan hyvin, ei ihan niin hyvin, kuin muut hevoset. Laukassa pelkkä pohjelihaksen jännitys riitti saamaan sen avoa menemään.. :D Ravissa Laikko meni hyvin, ei menty kauaa ravissa. Nostettiin kaikki laukka ja pitkillä sivuilla piti mennä avoa. Istuin Laikon selässä niin rentona kuin ikinä pystyin ja annoin sille paljon pidätteitä, liikuttelin sisäohjaa. Sain sen kulkemaan ihan hyvällä tuntumalla, mutta kun aloin tekemään avoa, se nosti päänsä ja yritti lähteä lujempaa. Parilla ekalla kerralla se meni avon pää pystyssä, mutta loppua kohti sen pää alkoi pysyä alhaalla. Vaidettiin kaikki suuntaa ja sama siihen suuntaan. Laikko toimi taas hyvin. (: Sitten otettiin käyntiin ihan pikkupikku hetkeksi ja alettiin tulla vastalaukkaa. Nostettiin L'stä laukka, sitten loivaa kiemuraa, jyrkkyys siitä riippuen miten hevonen meni, 1m uran sisäpuolelle tai ihan I'hin asti ja takaisin uralle ja loivalla sitten vastalaukkaa. Pysyttelin Laikon kanssa 1 metri uran sisäpuolella tavoitteessa. Ensimmäisen kerran kun tulin, Laikko pääsi vähän turhan lujaa luistamaan alta ja vaihtoi laukan. Toisella kerralla se kulki tarpeeksi hitaasti ja meni jo paremmin. Silloin kun Laikko ei käytä energiaa eteenpäin vievään liikkeseen, se polkee reilusti ja laukkaa ylöspäin. Laukassa on paljon energiaa ja takapääkin on kunnolla liikkeessä mukana. Tultiin toiseenkin suuntaan, siihen meni ehkä jopa hieman paremmin, taino en osaa sanoa. :D Hyvin se silti meni, vaikka kuski näyttikin epämääräiseltä möykyltä siellä selässä. :D
Loppuravit oli lyhyet, mutta siitä huolimatta Laikko oli siinä ihan super! Aluksi se vähän kaahotti, mutta kulki sitten tosi mukavasti, pehmeällä tuntumalla ja sieti helliä pohkeita kääntävinä apuina kyljissään! (: Heppa oli notkea ja tuntui tosi kivalta, olisin voinut jatkaa vähän pidempäänkin! Välillä se laittoi päätänsä vähän alemmas ja alkoi painaa ohjalle, ikään kuin pyytääkseen päästä eteenalas. Kun kokeilin antaa ohjaa, Laikko alkoi kiihdyttää tahtia ja jouduin ottamaan ohjat takaisin. Koko tunnin Laikko oli oikeastaan superhieno, ei kuumennut liikaa. Oli tosi rauhallinen Laikkolaukaksi, kun joskus heittäytyy niin kuumaksi, että menee vain poikittain uralla kun ei saa mennä kovempaa. :D
 Tässä on nyt kolme eri videopätkää Laikon ja mun tunnista, pari ravi- ja yks laukkapätkä, en saanut samaan videoon tämän koneen takia kun ei anna tehdä näille mitään. ;s Kuski näyttää tosi hölmöltä noissa videoissa kuten aina, mutta laitan silti. :D

 Tänään olin taas Irmalla menossa, jo heti alussa Irma tuntui jotenkin mukavalta, siltä, että tänään se on jotenkin tosi rento. Aloin melkein heti ravaamaan, tein ravi-käynti-ravi ja ravi-seis-ravi siirtymisiä. Asettelin sen kulmiin ja tein ympyröitä ja loivia kiemurauria. Se toimi ihan hyvin. Menin oikeastaan koko ajan jotain pieniä osia Helppo B K.N. - Specialista. Olen menossa Juttikselle maanantaina pukuratsastukseen sen Irmalla ratsastamaan läpi. (: Sijoitusta ei lähdetä hakemaan, ihan pelkkää kokemusta hevoselle. Kokeilin huntua, mikä pitää pukea sitten maanantaina. Irma ei välittänyt tuosta liehuavasta valkoisesta jutusta mitään. Menin radan kertaalleen läpi, ei niin hyvällä menstyksellä, mutta jotenkin kuitenkin.. Irman omistaja neuvoi siinä lopputunnista, miten paljon Irmaa saa oikeasti ratsastaa. Tähän asti olin mennyt Irmalla pehmeästi ja tutustunut hevoseen, mutta nyt osaan mennä sillä muutenkin. Irma osasi pohkeenväistönkin, vaikka aina luulin ettei se osaa. :oo Irma kulki hienossa muodossakin aina välillä, vaikka pää välillä siitä nousikin. Harjoittelin myös laukasta käyntiin siirtymiset läpi ja ihan hyvin meni. (: Ympyrällä paremmin kuin lävistäjällä, mutta ne toivottavasti menee kisoissa läpi.. :DDd

Irma ennen ratsastusta perjantaina (:

Irmailua

 Käväsin Irmalla ratsastelemassa. Tarkotuksena oli mennä maneesille treenaamaan koulurataa. Irma olikin otettu valmiiksi sisälle, joten harjasin ja varustin sen valmiiksi. Siltä lähtee hirveesti karvaa, huhuh ! Irman omistaja ratsasti Irman maneesille, sekun saattaa olla vähän pöhkä välillä maastoillessa, poljin ite vanhalla pyörällä. (:
 Kun tultiin maneesille, päätettiin, että laitetaan pääty-ympyrälle pari puomia ja sit pitkille sivuille yhdet ristikot. Menin pari kierrosta ravia ja sit tulin ympyrälle meneen puomeja. Irma yritti vähän kaahailla, joten otin sitä välillä käyntiin ja yritin (Huom yritin!) taivuttaa ja asettaa sitä edes vähän. Käynnissä se toimikin vielä ihan hyvin, mutta ravissa se meni ihan plörinäksi, joten keskityin lähinnä siihen, että saan Irman menemään rauhassa. Vaihdoin ravissa suuntaa ja tein hetken niin päin. Niin meni ravissa paremmin. Nostin sit laukan ja menin pari kierrosta uraa pitkin pelkkää laukkaa. Pitkät sivut karautin menemään ja lyhyillä sivuilla menin koottua, lyhyttä laukkaa. Irma meni sen hyvin. (: Sitten tulin takaisin ympyrälle.. Eka puomi menikin ihan jees aina yli, mutta toisesta Irma paino villasella ohi ulkoreunasta. Yritin ottaa sitä ulkoo kiinni, vähän se parani, muttei oikeestaan paljoa. Irma vähän kaahaili ja otin ihan seis yhdessä vaiheessa. Se tuntu tehoavan, kun kuunteli pidätettä paremmin sen jälkeen. Vaihdoin suunnan ja tulin heti toiseen suuntaan ympyrälle. Ei tarvinnut tehdä niin montaa toistoa tähän suuntaan (en vain muista kumpi suunta :DD). Muutaman kerran Irma kaahasi toisen puomin ulkoreunasta ohi, mutta sain ulkoavuilla sen lopulta molempien puomien yli moitteettomasti. Kehuin sitä ja siirsin käyntiin. Kävelin pitkinohjin kouluradan läpi, jonka mitä luultavammin kisaan Irmalla pääsiäismaanantaina Juttiksella.
 Tulin ensimmäisen kerran ravissa sisään ristikolle. Nostin ristikon jälkeen toiselle pitkälle sivulle, missä toinen este oli. Tulin sille laukassa, kulma oikaistiin sillai sopivasti, ei tarkoituksella, mutta leikitään niin. :) Tulin taas sen ensimmäisen ristikon. Irma hyppäsi paljon paremmin kuin ensimmäisellä kerralla kentällä. Siinä oli sopivasti painetta (hieman turhan paljon, mutta sen saa työstämällä ihan hyväksi) ja se imi tosi hyvin esteille. Esteet oli kyllä hyvää mielenvirkistystä Irmalle, kun se niin innosta piukeena niitä pomppi ! :) Vaihdoin suunnan ja tulin niin päin. Tähän suuntaan, oikeaan kierrokseen, Irma ei tullut niin puhtaasti ja räsäytettiin toinen ristikko ihan kasaan, kun Irman järjesteli kinttujaan ihan kummallisesti. :D  Nojaa.. Juuri kun lopetin, tajuttiin, että ei olla otettu videota videokameralla! No, eikun kamera käteen ja videoidaan vielä ristikot pari kertaa. Videot saan tiistaina koneelleni, joten odottakaan hetki niin näätte niitäkin. (: Samalla otan hiihtoratsastusvideot.
 Kun olin hetken esteiden jälkeen käppäillyt uraa pitkin, otin ohjat ja ratsastin Helppo B K.N Specialin läpi. Kesken ohjelman joku toinen tuli maneesiin ja siksi laukkaohjelma meni aivan ketuilleen. Raviohjelma oli ihan ok, Irma kulki reippaasti eteen. Keskiravi tuottanee ongelmia, kun sitä ei olla koskaan Irmalla juuri menty. Harjoittelen sitä tiistaina kentällä ja perjantaina maneesissa. Yritän saada Irman tiistaina taipumaan tooosi hyvin ja mahdollisesti kulkemaan edes joitain pätkiä siistissä muodossa. (: Seuraavan postauksen laitan keskiviikkona. Pistän siihen Irmalla käynnin ja Vahannan tunnin, jospa saisin isäpuoleni kuvailemaanki. (;

Päivittelyä

Ronsuu <3

Joo, elikkäs tulin tiistai iltana Thaimaasta takaisin Suomeen, mutta Helsingistä kesti kotiin vielä pari tuntia. Thaimaa oli aivan mahtava paikka, olisin voinut olla pidempään! (: Ensimmäisenä päivänä kierreltiin vain Karon Beachin katuja, ei sen kummempaa. Hirveästi he tyrkyttävät kaikenlaista ostettavaa, hierontoja, pukuja ja ruokaa, mutta ovat silti ystävällisiä, ainakin Karonilla. Toisena päivänä taisimme maata suurimmaksi osaksi rannalla ruskettumassa, kaupassa käytiin ja syömässä ulkona. Kolmantena päivänä, torstaina, me mentiin 45min ratsastamaan norsuilla. Ne kiikkui puolelta toiselle siinä tuolissa. Mutta kun pääsi niskaan istumaan, kyyti oli paljon tasaisempaa. :D Nuo norsut tottelivat pelkkiä sanoja, tosin jos ne olisivat vastustellut, olisi tullut rautapäisestä puukepistä.. :s Nooh, oltiin sitten muistaakseni loppupäivä altaalla tai kaupungilla pyörimässä, en muista. (:

Perjantaiaamu otettiin rennosti, mutta illalla lähdettiin Patogille. Siellä oli paljon enemmän menoa kuin "meidän" pikku Karonilla. c: Illalla Banglaroad oli täynnä menoa, ihmisiä oli pilvin pimein yhdellä kadulla. Tytöt tanssi pöydillä ja muuta mukavaa.. No tultiin takaisin hotellille joskus 1.30 AM tai jotain.. :dd Lauantaina sai onneksi nukkua vähän pidempään, kun oli tarkoitus vaan mennä rannalle loikoilemaan. Meren aallot on aivan mahtavia! Monet oli ihan nössöjä ja pieniä, mutta suurimmat olivat lähempänä kahtametriä, jos ei ylikin. (; Niihin oli kiva sukeltaa sisään tai lähteä aallon viemänä rannalle. Tosin kun aalto loppui, niin siinä tipahtaa suoraa naama edellä hiekalle ja kun vesi työntää vähän eteenpäin niin on hieno punainen jälki leuassa. Sama kävi olkapäälle, jossa on nyt järkyttävän kokoinen rupi. Oh nam.. :DD Illalla mentiin vielä markkinoille Karonilla. Ostettiin jotain pientä, shortseja, paita ja sen sellaista. Thaimaa-ampiainen pisti mua sormeen! :d Tunsin että joku kiipeää selkää pitkin, nopeasti laitoin käden siihen missä tunsin liikettä, tartuin ötökästä kiinni ja aloin heti tuntea järkyttävää kirvelyä oikean käden keskisormen toisen nivelen yläpuolella. Heitin ötökän heti pois ja luulin että se oli ollut vain normaali kärpänen tms. sillä en nähnyt sitä. En ajatellut kirvelyn liittyvän siihen. Hetken päästä huomasin pöydällä sormusten seassa möngerävän, kärpäsen kokoisen mutta mehiläisen näköisen ötökän. Se oli juuri siinä kohdassa mihin sen olin heittänyt ja näytin isäpuolelleni mikä muhun pisti. Hyi en mennyt lähellekkään sitä, vaikka se varmaankin kuoli siihen paikkaan. Sormessa oli hetken valkoinen patti, mutta se katosi jonkun ajan päästä. Huh, en ainakaan ole ampiaisille allerginen, sekin on tullut testattua.. :D
Sunnuntaina mentiin Phi Phi saarille speedboatilla. Meillä oli matkaoppaina kaksi transua.. Toinen oli enemmän sellainen, että olisi vetänyt shouta koko ajan, toinen vaikutti enemmän 'aidolta' transulta, mutta oli siinäkin sitä shown vetämistä. Aluksi ajattelin että 'Ei jeesus, millanen matka tästä oikeen tule..!' mutta hetken päästä kun niitä oli kuunnellut jonkun aikaa, käsitys oli aivan eri. "Jennifer" ja "Britney" heittivät läppää kaikesta ja saivat koko veneporukan helposti nauramaan. Matkat olivat varsin hauskoja erikoisten matkaoppaiden vuoksi ja maisemat olivat upeita! Samoin kalat mitä snorklailimme. (:

Phi Phin matkaopas, Jennifer.. :DD

Phin Phin toinen matkaopas, Britney ja minä. :DD

Oli siel toki apinaki. (:

Maanantai oli vika päivä, pysyttelin sisällä kun muut otti aurinkoa. Halusian vain olla ja lukea sitä hyvää kirjaa, minkä luinkin sitten loppuun, eikä kirja kestänyt kuin 3 päivää, 398 sivua. :oo Tiistai aamuna sitten lennolla Suomeen, en olis halunnut lähteä, mutta pakko se oli. :c Nuo Thaimaa kuvat © Minä ja isäpuoli


 Keskiviikkona menin ratsastustunnille, sain Leon, maastoon. (: Se oli tosi pirteä, painoi kivasti ohjalle. Aluksi sain mennä joukon kärjessä, mikä oli helppoa, koska silloin Leolla ei ollut niin kovaa painetta, mutta kun Wilma alkoin ravissa ilmeisesti hölmöilemään jonon keskellä, eihän se herkkänä entisenä kenttähevosena millaan kestä kulkea muiden takana. Heidi tuli sen kanssa meidän eteen ja johan alkoi Leoonkin tulla vähän enemmän vielä vauhtia. Kun piti mennä ravia, Leo otti viidestä seitsemään laukka-askelta siihen mukaan ja ajatteli varmaan josko oltaisi voitu ohittaa Wilma. (: Mentiin jonkinlaisesta hangestakin siinä tunnin lopussa, hevoset joutuivat töihin kun menivät polviaan syvempää hankea ylämäkeen. (; Palattiin sitten maneesille ja saatiin 10 min työskennellä vapaasti ravissa ja laukassa. Laukassa tosin piti mennä kevyessä istunnassa. Yritin saada Leon vain rennoksi, kun maastossa jouduin pitämään todella paljon vastaan ettei oltaisi kaahattu ihan täyttä kurkkua. Lopussa se alkoikin hieman rentoutua, mutta piti ottaa loppukäynnit ja luovuttaa heppa seuraavalle tunnille. Joutui heti estetunnille, mahtoi olla kivaa, kun Leo menee esteitä reippaasti ja se oli jo maastossa tosi pirteä. Löysin Leksasta vanhahkon kuvan, se on otettu joskus kesällä ja se on tuossa alempana. (: Hoidin Wilman Ninan kanssa pois tunnilta. Otin siltä varusteet ja harjasin nopeasti läpi. Wilman ovi oli auki niin, että se sai katsella käytävälle. Kun harjasin sen lautasia, se käänsi päänsä ja katsoi mua korvat hörössä ihan kuin olis kysynyt "Mitä ihmettä sä teet?" :DD On se kyllä sulosin ilmestys mitä maa päällään kantaa.. <3

Leoo <3

Kuvatonta

 On jäänyt vähän nuo postaukset, kun kävin viimeviikolla tiistaina Irmalla ja keskiviikkona vahannassa + nyt tänään taas vahannassa. (: Nojaa.. Kirjoitan sen pohjalta, mitä muistan tehneeni. Aloitan vanhimmasta, eli Irmasta. (:

 Hain Irman tarhasta ja hoidin sen ratsastuskuntoon. Talutin sen kentälle, kiersin pari kierrosta käynnissä molempiin suuntiin ja aloin ravailemaan. Irman omistaja kantoi 4 puomia kentälle kahdeksikolle. Ravasin ne muutaman kerran, kunnes yksi niistä nostettiin pieneksi kavaletiksi. Muutaman kerran Irma tiputti raville ennen kavalettia, mutta muuten pääsimme sujuvasti laukassa. Hyppyjen jälkeen jäin itsekseni työskentelemään kahdeksikolla. Irma oli rento, liikkui kivasti, taipui jo ihan hyvin! (: Oon vihdoin oppinu jonku verran, että miten sen saa toimimaan. Taivuttelin sitä kahdeksikolla ja välillä menin hetkeksi uralle, tein suunnanvaihtoja ja siirtymisiä. Taivutin sitä hyvin kulmiin. Otin parit suunnanvaidot muistaakseni laukalla, mutten ottanut sitä sen enempää. Loppuraveissa annoin Irman venyttää kaulaa kunnolla eteenalas. En muista enää tarkasti mitä tein, mutta muistan, että olin ratsastuksen jälkeen tyytyväinen Irmaan. (:

 Menin Vahantaan normaalisti tunnille, meillä oli sijainen, kun oma ope oli kipeänä. Sain Wilman, en koskaan ollut mennyt Wilmalla, joten en tiennyt yhtään millainen se on. Annika, opettaja, sanoi, että se on herkkä, varsinkin painoavuille. Alotettiin alkuraveilla ja alettiin pian jo työstää heppoja avotaivuksilla käynnissä. Wilma oli hieman laiska, eikä mulla ollut mitään hajua, millaista vauhtia sen kuului liikkua. :D Mentiin ensin vasemmalle, Wilma oli hieman kankea, mutta alkoi toimia sitten hetken sitä työstettyäni. Otettiin väliin laukkatehtävä, ennen toista suuntaa avoilla. Mentiin kahdelle pääty-ympyrälle ja nostettiin ravista laukat ja takaisin raviin, omassa tahdissa. Sain olla Wilman kanssa vain Laikon kanssa samalla ympyrällä. Muut kolme olivat toisella ympyrällä. Wilma oli herkkä laukka avuille, joten pieni pohje riitti siihen. Laukka oli tavattoman helppoa istua! :) Laukan jälkeen vaidettiin suuntaa ja otettiin avoa ensin käynnissä, sitten ravissa sitä mukaan, kuinka hyvin käynnissä sujui. Tämä suunta oli Wilmalle huomattavasti helpompi, sillä Wilma oli paremmin taipunut. Laukan jälkeen Wilma liikkui myös mukavasti eteen, niin sen olisi siis koko ajan pitänyt liikkua! :D Mutta empä tiennyt ja annoin sen sipsuttaa mummoravia.. :Dd Avot meni siis ihan hyvin, sitten loppuravit olivatkin vain lähinnä taivuttelua ja asetuksia. Wilma taituroi tunaroivan ratsastajansa kanssa kuitenkin niin hyvin, että löysi lempihevonen no. 1 -tittelin multa. :D Tamma on aivan mahtava!♥

Tänään, keskiviikkona, meillä oli oma ope.. Onneksi. :D Sain mennä taasen Wilmalla. ♥ Saimme antaa jonkinlaisia toiveita uutta jaksoa varten, ehdotukset olivat erilaisia; yksi toivoi maastoilua, toinen esteitä ja kolmas koulua. Itse ehdotin paljon laukkatyöskentelyä. Laukka on kiva askellaji, mutta mielestäni sen kanssa saisi painia vielä enemmän, jotta sitä osaisi ratsastaa aina vaan paremmin. (: Mutta palaillaan takasisin tunnin kuluun. Työstettiin tunnilla asetuksia ulos ja sisään sekä taivutuksia. Wilma oli taas alussa hieman laiska, sain sen kuitenkin pohkeilla etenemään. Alotettiin sillä, että pitkillä sivuilla asetettiin ulos ja lyhyistä sivuista tehtiin puoliympyrän muotoiset kaaret, joilla heppoja taivutettiin kunnolla. Oikealle Wilma oli helppo taivuttaa ja asettaa, mutta ulostaivutus, vasemmalle taivutus, oli Wilmalle hankalampaa. Se oli vasemmalle paljon kankeampi kaulastaan. Se myös nosteli välillä päätänsä, mutta parani koko ajan, eikä jonkun ajan jälkeen nostellut päätään ollenkaan. Vaihdettiin suuntaa ja tehtiin samaa puoliympyrä-asetusjuttua vasempaan kierrokseen. Huhheijaa että Wilma olikin kankea tähän suuntaan. Se ei meinannut antaa alussa periksi ollenkaan taivuttaville avuille. Lopulta se kuitenkin antoi myötä ja saatoin itsekin ymmärtää rentoutua.
 Loppuvaiheilla jätettiin puoliympyrät päistä pois ja tehtiin normaalit kulmat. Tehtiin ravi-käynti siirtymisiä, yhä vaihtamalla asetusten puolta. Jäin hetkeksi ympyrälle työstämään Wilmaa, sillä oltiin yhä siinä vasemmassa kierroksessa, mihin Wilma oli hieman kankea. Hetken ympyrällä mentyäni jatkoin suoralle uralle. Tehtiin yhäkin niitä ravi-käynti siitymisiä. Sain Wilma lopulta todella kevyeksi ohjalle ja voi taivas kun se tuntuikin hyvältä! Sen ravi kulki kunnolla eteenpäin, kohti ohjastuntumaa, se polki takaosalla hyvin ja käytti selkäänsä, se kulki hienossa muodossa, luotilinjalla. En ole eläissäni ollut mihinkään muuhun hevoseen niin tyytyväinen kuin Wilmaan tuon tunnin jälkeen! ♥(: Laukkatyöskentely jäi pois tältä tunnilta, sillä aika ei riittänyt. :c Inhottaa myös, kun ei ole sellaista kaveria, joka jaksaisi juosta tallilla mukana aina kuvaamassa menoa. :d Ja silloinkin kun joku on mukana, tuntuu itsestä kuin tunti menisi päin honkia. :DDd

Hiihtoratsastusta

 Olimpa taas menossa Irmalla ratsastelemaan. Otin aluksi sen karsinan ja hain sen sitten sisälle. Harjasin ja varustin Irman, huhhuh että siitä lähteekin karvaa! Irman omistaja tuli siinä sitten talliin ja lähdettiin pihalle. Mentiin radalle, jäin radan reunalle sähläämään minareiden kanssa, kun Irmaa ratsastettiin pari kierrosta radan ympäri. Sain siinä sitten minisukset jalkoihin ja pistettiin narut kiinni Irman hiihtovaljaisiin. Mentiin alamäki pikkuhölkällä, minkä jälkeen käveltiin jyrkimmän mutkan läpi. Käveltiin kierros, jonka jälkeen mentiin muutama kierros radalla ravissa. Pysyin, kumma kyllä, pystyssä koko ajan! :o Päätimme mennä vielä ainakin kierroksen, tällä kertaa ottaisimme laukalla pisimmän suoran. Koska naru, josta pidin kiinni, oli vähän turhan pitkä, niin Irman lähtiessa laukkaan, se hieman nykäisi mukaansa. Näin kävi aina välillä, mutta en silti kaatunut, vaikka suora jonka laukkasimme, oli epätasaisin sivu kaikista. Yksi kierros päätettiin sitten vielä mennä ja sitten mentiikin. Aloimme laukkaan jo ennen tiukkaa kurvia, mentiin reipasta peruslaukkaa, kunnes Irma säikähti jotakin ja singahti eteenpäin. Olin itse vasta tiukassa mutkassa tulossa, joten mietin että mitenköhän tässä käy. Yritin kääntyä parhaani mukaan mutkassa, Irma saatiin nopeasti takaisin hallintaan, eikä se laukannut pikavauhtia kuin muutaman laukka-askeleen verran. Pysyin yhäkin pystyssä! ;oo Olin aivan varma että kaadun ainakin kymmenen kertaa kun yritämme päästä eteenpäin, mutta ei sentään, en kaatunut kertaakaan. (: Uskomaton kokemus oli, kannattaa kokeilla jos vain on pientäkään mahdollisuutta! Tosi hauskaa puuhaa. :DDd Omistajan tyttö kuvasi menoamme ja he lupasivat lähettää videoita minulle, joten saatte mahdollisesti jotakin nähtävää joissain kohdin hiihtoratsastuksesta! (:

Viime postauksessakin löytyi jo tämä, mutta silti vieläkin; osallistuin Susannan arvontaan, käykää tekin kurkkailemassa! (:

Hiihtoratsastus(koulutus)

  Tarkoitus oli mennä Irman perään sähläämään minisuksilla, mutta kun menin tallille, löysinkin itseni ratsastajan paikalta. :D Ratsastin alussa tammaa normaalisti, otin vähän alkuravia ja laukkaa, kuten Irmalla on totuttu tekemään. Aloin sitten työstää sitä ravissa kunnolla kulmiin, siirtymisiä ja taivutuksia. Omistajan tyttö hiihteli minareilla kentän keskellä ja yritti totuttaa Irmaa suksien pitämään sihinään. Tamma ei ollut moksiskaan suhinasta, ei edes vaikka tytär tuli meitä kohti heilutellen sauvoja joka suuntaan ilmassa ja puhuen hyvin kovaan ääneen. (: Kun Irman omistaja oli saanut yhden kentän sivun langat kaivettua lumen uumenista, hän haki hiihtovaljaat ja puki ne Irmalle. Kokeilimme kentällä kevyesti, miten Irma suhtautuisi hiihtäjään perässään. Yksi ihminen piti Irmaa suitsista kiinni, jos se meinaisi kovin ryntäillä. Omistajan tytär sai tulla hiihtämään Irman perään. Eihän Irma välittänyt hiihtäjästä perässään ollenkaan! :D Irmasta päästettiin irti ja ohjaus oli kokolailla taas minun käsissä. Irma osasi niin hyvin, että menimme ravia pitkiäkin pätkiä. Ellei sitten tarvinnut pysähtyä kun takana lennähdettiin pepulleen.. :) No ei niin tapahtunut kuin kaksi kertaa. Hiihtoratsastuskoulutuksen jälkeen sain mennä Irmalla vielä n. 30min kentällä kunnolla. Irma meni rennosti ja taipui hyvin. Yksi suokkivarsa tuotiin ulos tallista ja sitä mentiin taluttelemaan radalle. Irma pitää varsaa hieman kuin omanaan ja johan se hirnui perään ja tuntui, kuin se olisi voinut singahtaa aidan yli varsan luo koska vain. Kääntelin sitä volteille, kahdeksikoille ja tein paljon suunnan muutoksia. Hetken päästä varsa tuotiin takaisin sisään, mutta Irma ei ilmeisesti sitä huomannut ja yritti kiihdytellä aina tallia kohti vievällä sivulla. Muuten se taipui jo todella hyvin ja kulki jopa peräänannossa joitain pieniä pätkiä.. (: Peräänannon muoto kuitenkin katosi aina sillä samalla sivulla, kun tamma rupesi kiidyttelemään... :DDd Nooh, lopetellessani annoin Irman venyttää kaulaansa ja aloin pian kävelemään. Tamma oli koko ajan todella reipas ja herkkä. (:

 Osallistuinpa sitten Susannan arvontaan, käykääpä tekin toki kurkkailemassa! (;

Kävin myös aamupäivällä äidin kaverin isän tallilla, otin muutamia kuvia tallin lämppäreistä, laitan komeasta kaksivuotiaasta pian kuvan ja pari vanhaa kuvaa Irmasta. (:

Anteeksi tuo lentävä jalka.. :DDd

Suloherrasta on kasvanut upea ilmestys! (:

Irmaneiti on paras neiti ♥

Kävin ratsastelemassa Irmaa kokeilun jälkeen ensimmäistä kertaa. Irma oli pohkeelle vähän laiska koko ajan, laukkapohje toimi kuitenkin hyvin. Tein koko tunnin siirtymisiä ja taivutuksia. Tehtiin tarkat kulmat, laitettiin oikein tötteröt kulmiin, ettei vaan oiota. Kyllä Irma välillä oikoikin, mutta tein samantien voltin ja laitoin sen menemään kunnolla kulmaan. Mentiin myös vähän pujottelua pitkällä sivulla. Tamma on kovin erilainen, kuin millä olen tottunut ratsastamaan, mutta silti aivan loistava! (: Sillä oppii ratsastamaan, koska sillä joutuu oikeasti tekemään työtä, että sen saa kulkemaan niinkuin haluaa, eikä se oli mikään automaatti, kuten monet rastastuskoulun hevoset. Aloitettiin tunti alkuraveilla, taivutteluilla lähinnä. Otin laukkaa muutaman kierroksen molempiin suuntiin, keskityin lähinnä siihen, että kuljemme hyvässä tempossa eteenpäin. Kun olin laukannut molempiin suuntiin, kävelin hetken ja aloin sitten vasta työstää Irmaa kunnolla. Taivutin Irmaa muutamilla ympyröillä, kulmissa, siirtymisiä tein pitkillä ja lyhyillä sivuilla. Irman omistaja saatui tulemaan kentälle kun olin aika loppusuoralla. Hän antoi muutaman vinkin, miten mamman saa kunnolla kuulolle. En yrittänyt saada Irmaa yhäkään minkäänlaiseen muotoon, mutta se hakeutui siihen välillä itse. Oli hieno tunne saada hevonen työllä tukeutumaan kuolaimeen oikein, eikä mitenkään automaattina laske päätä alas, mihin on totuttu! ♥(: Kun aloin lopettelemaan, menin pellolle tehdylle radalle kävelemään. Sain ottaa siinä laukkaa parin pätkän verran. Irma meni hyvin, ei oikeastaan painanut ohjalle ja laukkasi nätisti. (: Irman omistaja sai hullun hauskan idean ja siksipä lähden viikonloppuna testaamaan hiihtoratsastusta minisuksilla Irman perään! :D Jos Irmalla ei ole mitään asiaa vastaan, että takana roikkuu epämääräinen olento joka suhisee kun sukset menee maata vasten. Saa nähdä, kuinka monesti kaadun, mutta hauskaa varmasti tulee. Täytynee opetella menemään nuilla minareilla.. :D

Kaksi Irma kuvaa © Jenni